Lahjuksia

Loppuviikosta menin ♥:n kanssa shoppailemaan lasten vaatteita. Muksukuteet eivät kuitenkaan olleet omaan tarpeeseen, vaan aloitimme operaatio Sukulaisille tuliaisia...n. Nimittäin ♥ aikoo viedä perheellensä jotakin tuliaisia Suomesta, eikä siinä mitään. Tokihan minäkin toisin jotakin omalle perheelleni, jos tulisin pitkään ulkomailla asuttuani takaisin kotiin.

♥:n perhe vaan sattuu olemaan vähän isokokoisempi joukko, kun tämä minun viisihenkinen ydinperheeni. Nigeriassa - kuten varmasti monessa muussakin Afrikan maassa - perhe ei tarkoita pelkästään omaa äitiä ja isää ja sisaruksia, vaan kaikenlaiset sukulaiset ovat keskenään läheisiä. Käsitteet eivät mene samalla lailla kuin Suomessa, vaan serkkuja sanotaan pikemminkin siskoiksi tai veljiksi, eikä ole niin tarkkaa, onko "uncle" oikeasti isän veli vai jopa isän serkku. Kaikki ovat yhtä suurta perhettä, joten tuliaisiakin tarvitaan paljon.

Olen jutellut tuliaisasiasta sekä ♥:n että tämän kavereiden kanssa. Ajatukseni Marimekon tai Finlaysonin tuotteista hyvinä tuliaisina on lytätty aika tehokkaasti, sen sijaan minua on neuvottu hankkimaan "mahdollisimman paljon halpaa tavaraa". Toki siinä voisi joutua konkurssiin, jos aikoisi hankkia noin isolle lössille jotakin Marimekkoa. Pelkästään sukkapari jokaiselle kustantaisi aika pitkän pennin. Uusi strategiamme siis oli se, että yrittäisimme koluta kauppojen alerekkejä ja "valikoimista poistuvaa" -koreja.

Millerissä näkyi olevan jonkin verran pienten lasten vaatteita alennuksessa. Ostimme sieltä muutaman pukineen, ja lauantaina Löytötavaratalosta jotakin. Tuliaiskasa on vielä aika pieni, mutta luotan siihen, että joulualeista löytyy vaikka mitä kivaa.

Kovin montaa tällaista shoppailurupeamaa en silti jaksaisi tehdä, sillä minulla meinasi mennä pää pyörälle sen kanssa, kun joutui miettimään iällä ilmoitettuja ja senttimetrikokoja sekaisin. Aikuisten tuliaisissa minua sekoittivat tuumakoot, sillä en ole tottunut niihin. Minua muutenkin vähän ihmetyttää, miksi aikuisillekin pitää viedä tuliaisiksi vaatteita, sillä se vaikuttaa minusta erittäin epävarmalta. Voiko muka pelkän koon mukaan löytää jotakin toiselle sopivaa? Eikö olisi helpompaa viedä lahjaksi esimerkiksi jotakin kivoja makukahveja? Hähhähää, afrikkalaiset eivät juo kahvia... :P

Aion minä sen verran pitää kiinni suomalaisuustuliaisistani, että vien edes ♥:n isälle ja tämän vaimolle jotakin perinteistä. On se sitten Marimekon pyyhe tai marmorikynttilä.