lauantai 17. joulukuuta 2011

Mencevax ja Stamaril yhteen soppii....

Joopa joo.

Eilen sain matkajuttuja edistettyä parin pikkuisen askeleen verran. Kävin aamulla apteekissa, olin vienyt rokotereseptit sinne joskus aiemmin. Että apteekkari tilaisi ne eiliseen mennessä, pikku apteekissa kun ei taida ihan jatkuvasti olla varastoissa keltakuume- tai aivokuumerokotteita. PIN-koodin näppäilyn jälkeen tilini oli n. 102 euroa tyhjempi. Hui, eipä sitä usein tule käytettyä noin paljoa rahaa kerralla.

Apteekista menin sitten neuvolaan, tutun terveystädin luokse. Sen saman, joka on antanut rokotteet ala-asteellakin. Ja mitä niitä nyt on ollut, kaikkia terveystarkastuksia. Sain siis molemmat piikit samalla käynnillä, Mencevax meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta (+muita) vastaan ja Stamaril keltakuumeen estämiseksi. Piikkien jälkeen sain vielä keltakuumerokotteesta todistuksen, joka pitää olla viisumihakemuksen liitteenä. Oli tosi kivaa, että vaikka todistuksen ("yellow card") leimasta pitäisi maksaa kolmekymppiä, neuvolan täti sanoi, ettei minun tarvitse. "Onhan se nyt ihan älytöntä, että kävelen tuohon vastaanottoon lyömään yhden leiman, ja siitä pitäisi maksaa sievoisia summia." Varmaan vain pikku paikoissa voi käydä näin, onneksi en asioinut kaupungissa. (:

Nyt minulla on siis suojaa keltakuumetta vastaan seuraavat kymmenen vuotta. Tai tarkalleen ottaen 26.12. alkaen, sillä aine tarvitsee kymmenen päivää aktivoituakseen. Meningokokeilta olen turvassa kolme vuotta. Jee. Enää tarvitsee ostaa malarianestolääkkeet, mutta niiden aika on vasta vähän ennen matkaa.

Joku päivä shoppailin apteekissa ja ostin maitohappotabletteja reissua varten. Sattuivat olemaan tarjouksessa. Muita apteekin/luontaistuotekaupan ostoslistalla olevia juttuja ovat ainakin mahdollisismman suurella suojakertoimella kyllästetyt aurinkomömmöt ja niin sanotut aurinkokapselit.

Mutta tälläistä tällä kertaa. Järjestelyt ovat olleet vähän vähänlaisia, mutta luulen että tästä ne alkavat taas vilkastua. Seuraavaksi olisi vuorossa viisumin anominen. Siitä myöhemmin, moikka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti